lauantai 3. joulukuuta 2016

Swimming is the best exercise for body


Ricky on nyt vihdoin päässyt uimaan muutaman kerran. Se rakastaa uimista ja kesät menee yleensä rannalla heittelemässä leluja koirille mereen.

Nyt kuitenkin tilanne on ollut aivan uusi koiralle ja itselleni.
Meille suositeltiin vetreekoiran vastavirta allasta ja siellä olemme nyt käyneetkin.  Mukaan suositeltiin ottamaan pelastusliivit, herkkuja ja lempi vesilelu.

 Rickyhän on tunnetusti erittäin innokas ja utelias koira, joten uuden paikan en ajatellutkaan olevan meille mikään ongelma. Enimmäkseen jännitti allas ja miten se suhtautuu siihen.

Ricky ei ole koskaan ollut alusta-arka, mutta nyt ei suostunut kunnolla kävelemään lattiaa pitkin, missä oli tietenkin vettä ja se on liukas.
Ricky siis suti ensin läpi hallin ja sitten piti mennä pienet portaat ylös altaan luokse. Portaat ylöspäin Ricky menee helposti vielä, mutta altaseen pitäisi mennä portaat alas tai hypätä sinne kynnyksen yli. Eli pattitilanne tuli ja koira tietenkin oli pienessä jännityksessä.
 Ei saatu ensin houkuteltua sitä altaaseen, joten oli vain pakko nostaa se sinne ja minä juoksin toiseen päähään antamaan nakkia suuhun.
Nyt oli ensimmäinen kerta kun Ricky ui kolmella jalalla ja selkeästi ei vielä luota itseensä täysin.
Vähän hätiköityä räpiköimistä ja se halusi pian pois altaasta, joten pidettiin hetken tauko. Toisella kertaa alkoi jo onneksi rentoutumaan ja keskittymään uimisen tekniikkaan ja päätimme lopettaa kun se sujui hyvin.



Viime kerralla kaikki onneksi meni jo paljon paremmin. Itseäni harmittaa, kun lattialla ei ole mitään liukkauden esto mattoa, jotta sen ei tarvitsisi sutia tai ainakaan reveyttää mitään lihasta. Altaaseen menoa Ricky kuitenkin rupesi jo itse tarjoamaan ja hyppikin kynnyksen yli ensimmäiselle portaalle. Vielä piti nostaa altaaseen uimaan ja saatiin jo hyviä pätkiä uituakkin. Varmasti alkaa koko ajan enemmän luottamaan itseensä ja kuntokin kasvaa tätä myötä, niin jaksaa polskia pidempään.
Kyllä se vielä kohta hyppää altaaseen itse!

 Onhan sekin totta, että sitä jalkaa pitää vaan opetella käyttämään ja antaa koiralle itse aikaa voittaa pelkonsa. Tällä hetkellä se on nimeomaan rappusten alastulo, siinä sen pitäisi jättää aina yksi porras välistä, jotta tulisi tasaisesti alas. Kotona meillä on yläkerta ja Ricky on tasan 2krt tullut alas ja se onnistuu hetken, kunnes sillä menee pasmatsekaisin ja sitten liukuu alas. Treeniä vaan pitäisi tehdä.




Pieni pätkä Rickyn uimisesta.




Ruudun treenaamista. 
Ei huomaakkaan jalan puuttumista. 
On se aikamoinen! 


Palataan taas asiaan.

-Marjaana & Ricky ❤

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti